Mitä yhteistä hyvillä työnantajilla on?
Työntekijäkokemukset vastuullisuuden peilinä sote-alalla 

Hyvä työilmapiiri. Kannustava esihenkilö. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. 
Näitä lupauksia vilisee lähes jokaisessa työpaikkailmoituksessa. Mutta miten työnhakija tai työntekijä voi oikeasti tietää, pitääkö lupaus paikkansa? 

Kuva: kuvapankkikuva

Sosiaali- ja terveysalalla työnantajia on Suomessa tuhansia: pieniä ja suuria, julkisia ja yksityisiä. Mutta työntekijän näkökulmasta kiinnostavaa ei ole määrä, vaan laatu. Missä pääsee tekemään työtä omien arvojen mukaisesti? Missä saa olla oma itsensä ja jaksaa pitkälläkin aikavälillä ilman jatkuvaa uupumuksen riskiä? 

Näiden kysymysten pohjalta kehitettiin Suositeltu sotetyöpaikka -konsepti, jonka kautta käynnistimme keväällä 2025 kartoituksen siitä, mitä vastuullisuus sote-alan työnantajuudessa tarkoittaa nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Kartoitus perustuu kyselyyn, joka on suunnattu suoraan alan henkilöstölle. Kyselyssä keskitytään sosiaali- ja terveysalalle tyypillisiin kokemuksiin ja ilmiöihin; asioihin, jotka eivät aina näy ulospäin, mutta tuntuvat vahvasti arjessa. 

Toisin kuin perinteinen työhyvinvointikysely, tämä kysely ei mittaa yleistä tyytyväisyyttä tai hetkellistä fiilistä, vaan pureutuu syvempiin kysymyksiin: 
  – Saako työntekijä tukea esihenkilöltään ja työyhteisöltään? 
  – Onko työssä tilaa reflektoida omaa työtään ja sen merkitystä? 
  – Voiko työssä toimia omien eettisten arvojen mukaisesti, myös silloin, kun eteen tuleva tilanne on vaikea? 

Sote-alalla eettisiä ristiriitoja ei aina voida täysin välttää. Juuri siksi on tärkeää, että niistä on mahdollista puhua. Tarvitaan työpaikkoja, joissa työntekijä saa tukea; sellaisia, joissa ihmiset tulevat kuulluiksi ja aidosti kohdatuiksi. 

Suositeltu sotetyöpaikka -kysely on herättänyt suurta kiinnostusta. Ensimmäisten kuukausien aikana olemme lähettäneet sen jo yli 200 työnantajalle. Olemme myös käyneet kymmeniä keskusteluita työnantajien, esihenkilöiden ja johtajien kanssa, ja nämä keskustelut ovat vahvistaneet meille yhden asian: hyvät työyhteisöt tunnistaa tietyistä piirteistä. Millaisena hyvä työyhteisö siis kyselyidemme perusteella näyttäytyy? 

Yhteistyö näkyy arjessa – ei vain sanoissa 

Toteuttamiemme kyselyiden ja käymiemme keskusteluiden perusteella hyvistä sote-työyhteisöistä nousee esiin muutamia yhdistäviä tekijöitä. Ne eivät ole taikatemppuja tai suuria strategisia linjauksia, vaan arjen konkreettisia tekoja, jotka heijastavat aitoa halua tehdä asiat paremmin. 

Ammatillisuuden arvostus ja hyödyntäminen 

Hyvissä työpaikoissa työntekijöiden osaamista ei pidetä itsestäänselvyytenä. Ammattitaitoa arvostetaan ja myös hyödynnetään. Keskusteluiden perusteella tämä näkyy muun muassa siinä, että työntekijät saavat vastuualueita, joissa heidän osaamisensa pääsee oikeuksiinsa. Lisäksi työntekijöille voidaan antaa vapautta tehdä ammatilliseen harkintaansa perustuvia päätöksiä työssään, eikä kaiken tarvitse olla ennalta määriteltyä. 

Hyvät työnantajat tarjoavat myös mahdollisuuksia kouluttautua, oppia uutta ja kehittää työtään tavalla, joka sopii arjen aikatauluihin ja vastaa työntekijöiden omia kiinnostuksenkohteita ja tarpeita. 

Olemme toisinaan kuulleet sanottavan, ettei koulutukseen tai kehittämiseen ole resursseja. Joskus kyse on ajasta, joskus taas rahasta. Joskus molemmat vaikuttavat. Silti vastuulliset työnantajat ovat löytäneet keinot kehittää henkilöstön osaamista moninaisin keinoin; joskus koulutuksen pitää yksikön johtaja, toisinaan kyse on ulkopuolisesta valmennuksesta, välillä se voi olla yhteinen keskusteluhetki, joka toimii muistutuksena siitä, millaisten arvojen pohjalta työyhteisö toimii. Kyse ei aina ole suurista investoinneista, vaan tahdosta ja priorisoinnista. 

Tilaa keskustelulle ja reflektoinnille 

Sote-alalla kohdataan väistämättä vaikeita tilanteita ja eettisiä kysymyksiä. Hyvissä työyhteisöissä on ymmärretty, että näitä ei voi eikä tarvitse ratkoa yksin. Työntekijöille tarjotaan aikaa ja tilaa käsitellä kokemuksiaan yhdessä. 

Kaikkia eettisiä ristiriitoja ei voida välttää. Joskus ne tulevat rakenteista, joihin työpaikan tasolla ei voida vaikuttaa; yhteiskuunnalliselta tasolta, lainsäädännöstä tai asiakastilanteista. Yksi asia kuitenkin yhdistää hyvin toimivia sote-alan työyhteisöjä: niissä asioista voidaan puhua. Eri näkemykset sallitaan, eikä ristiriitoja tai vaikeita kokemuksia lakaista maton alle. 

Kuulluksi tuleminen ja yhteinen kehittäminen 

Hyvässä työyhteisössä työntekijöiden ääni ei jää kuulematta ja sillä on aitoa merkitystä. Työntekijöiden ideoita ei vain kuunnella, vaan niitä myös kokeillaan. Tämä vahvistaa kokemusta osallisuudesta ja vaikuttamisesta omaan työhön. 

Yksi työnantaja kertoi, että heidän yksikössään vapaatoiveet suunnitellaan ensin ja vasta sen jälkeen katsotaan, miten muut vuorot saadaan täytettyä. Ei siksi, että se olisi helpompi tapa, vaan siksi, että työpaikalla tiedetään, että hyvä työelämän ja vapaa-ajan tasapaino auttaa jaksamaan, mikä heijastuu myös asiakastyöhön. 

Useat esihenkilöt ja johtajat, joiden kanssa olemme keskustelleet, ovat myös kertoneet suoraan havaitsemistaan kehittämistarpeista. Hyvät johtavat tunnistavat haasteensa ja haluavat tarttua kehittämiskohtiin sekä omassa työssään että koko työyhteisön toimivuudessa. 

Hyvä työnantaja ei oleta, että työhyvinvointi rakentuu yksittäisten toimenpiteiden tai etujen varaan. Sen sijaan se syntyy arjen tavassa tehdä työtä yhdessä. Vuorovaikutuksessa, jossa jokainen työntekijä kokee olevansa arvokas ja vaikuttava osa yhteisöä.  

"Yksi työnantaja kertoi, että heidän yksikössään vapaatoiveet suunnitellaan ensin
ja vasta sen jälkeen katsotaan, miten muut vuorot saadaan täytettyä."

Jatkamme Suositeltu sotetyöpaikka -konseptin kehittämistä. Käymme keskusteluita sote-alan työnantajien, esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa, oppien koko ajan lisää siitä, millaisilla teoilla vastuullisuus näkyy sote-työn arjessa. 

Jos haluat selvittää, miltä tilanne näyttää omassa yksikössäsi työntekijöiden silmin, voit tilata kyselyn helposti käyttöösi tästä. Kyselyn avulla saat arvokasta tietoa työyhteisösi vahvuuksista ja kehityskohteista ja ennen kaikkea pääset kuulemaan, mitä työntekijöilläsi on sanottavaa. 

Sillä hyvä työpaikka ei rakennu oletuksista, vaan kuuntelemisesta, yhteistyöstä ja teoista. 

Vaikka tällä hetkellä hakijoita on monin paikoin enemmän kuin koskaan, hyvinvoivaan henkilöstöön panostaminen ei ole koskaan ollut tärkeämpää. Työntekijöiden jaksaminen, sitoutuminen ja tyytyväisyys ovat avainasemassa, kun halutaan tarjota laadukasta hoivaa ja palvelua. 

Panostamalla aidosti työntekijöiden hyvinvointiin ja työyhteisön yhteistyöhön rakennetaan kestävää työelämää, jossa niin työntekijät kuin asiakkaatkin voivat hyvin. 

Sotespotterin toimitus 

Seuraa Sotespotteria Instagramissa ja LinkedIn!