Asiantuntijakirjoitus

Työhaastattelun mahdollisuudet
Työnantaja - näin onnistut työhaastattelussa

Kuvat: kuvapankki

Toisinaan ajattelemme, että työnhakijan saapuessa työhaastatteluun suurin työmme rekrytoijina on tehty. Hakijahan on saapunut paikalle; hän on kiinnostunut työstä, joten hän tulee vakuuttamaan meidät siitä, että hänet kannattaa palkata. Meidän tehtäväksemme jää siis vain valita paras ehdokas. Vai onko näin? 

On totta, että työnhakijan saapuessa haastatteluun on hän luultavasti kiinnostunut työpaikasta ja vakavasti harkinnut työpaikan vaihtoa. Tämä ei tarkoita sitä, että haastattelijan suurin urakka on takana; päin vastoin, haastattelussa myös rekrytoijalla on näytön paikka. Työhaastattelu on osa rekrytointiviestintää, jolla vaikutetaan työnantajamielikuvaan sekä hyvässä että pahassa.

Sote-alan tehtävissä hakijalle ilmaantuu usein työmahdollisuuksia kuin sieniä sateella. Kilpailu parhaista osaajista on kovaa ja työmahdollisuuksia vertaillaan aktiivisesti. Työhaastattelu on vuorovaikutustilanne, joka vaikuttaa työnhakijoiden kokemukseen työnantajasta ja vaikuttaa sekä päätökseen työn vastaanottamisesta että siihen, suositellaanko työpaikkaa muille potentiaalisille hakijoille. Rekrytoijan kannattaa siis panostaa haastattelutilanteeseen. 

Olemme kysyneet sote-alan ammattilaisilta, mitkä asiat työhaastattelun aikana ovat vaikuttaneet positiivisesti työpaikan valintaan ja mitkä asiat puolestaan saaneet kieltäytymään tarjotusta paikasta. Vastaukset ovat olleet varsin yhteneviä riippumatta siitä, millä sote-alan sektorilla ammattilaiset työskentelevät. 

Suurimpana tekijänä esiin on nostettu, ettei haastattelutilanne saisi olla epämukava ristikuulustelu. Tenttaaminen ja hakijan stressinsietokyvyn testaaminen epäolennaisten kysymysten avulla ei edesauta yhteensopivuuden arvioimista. Sen sijaan tavoitteena tulisi olla yhteinen keskustelu, jossa pyritään tasavertaiseen dialogiin.  

Molemmilla osapuolilla on haastattelutilanteessa tavoitteita. Työnantaja haluaa tietää, kuka hakija on, miksi hän sopisi haettavaan työpaikkaan ja mitä annettavaa hänellä on työlle ja työyhteisölle. Työnhakija puolestaan haluaa saada selville, millainen työpaikka on kyseessä, mitä häneltä odotetaan ja mitä hän saa palkkioksi työpanoksestaan. Työhaastattelu tulisikin rakentaa vastavuoroiseksi tilanteeksi, jossa molemmilla on mahdollisuus saada vastauksia turvallisessa ilmapiirissä. 

Olemme kysyneet sote-alan ammattilaisilta, keitä he toivoisivat työhaastattelutilanteessa olevan mukana. Vastaus on selkä: paikalla tulisi aina olla ainakin yksi samaa työtä tekevä alan ammattilainen työyhteisöstä, johon työntekijää haetaan. Syy on selvä. Hakijat ajattelevat, että kollega pystyy usein kertomaan konkreettisemmin työyhteisön kulttuurista ja työpaikan arjesta kuin esimerkiksi hallinnollista työtä tekevä henkilö, joka ei tee ruohonjuuritason työtä. 

Kielteisesti suhtauduttiin työhaastatteluihin, joissa paikalla on ainoastaan rekrytointiasiantuntija, joka ei tunne omakohtaisesti työpaikkaa tai alaa. Työnhakijat toivoivat jopa työpaikan suosittelijoita samaan tapaan kuin työnantajat tällä hetkellä pyytävät hakijalta suosituksia. 

Työhaastattelussa arvostetaan sitä, että itse tilaisuus on rento ja keskusteleva. On tärkeää, että haastattelija osaa vastata hakijan kysymyksiin tai palaa niihin myöhemmässä vaiheessa, ellei tietoa ole heti saatavilla. Haastattelijan tulisi myös itse osata kertoa työtehtävistä sen sijaan, että olettaa työnhakijan automaattisesti tietävän niiden sisällön.  

Voitaneen todeta, että tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa vallitsevat työnhakijan markkinat. Usein tilanne on se, että työnhakijat valitsevat, minne menevät töihin. Avoimia työpaikkoja on valtava määrä ja yleisesti tiedetään, että sote-alan osaajia tullaan tarvitsemaan enenevissä määrin myös tulevaisuudessa. Tarjolla olevien työmahdollisuuksien kokonaismäärä näin ollen tuskin tulee tulevaisuudessa vähenemään. 

Työnantajan ja työnhakijan yhteensopivuutta tarkasteltaessa tärkeitä mittareita ovat arvojen ja odotusten kohtaaminen. Arvoista, kuten myös työtehtävistä ja niiden kuormittavuudesta tulisikin viimeistään haastattelutilanteessa pystyä kertomaan avoimesti. Mikään ei saa työntekijää vaihtamaan työpaikkaa nopeammin kuin sen huomaaminen, että hänelle on jätetty kertomatta tai annettu vääristelytä kuvaa työntehtävien sisällöistä.

Sote-alan ammattilaiset kokevat valitettavan usein, että alan henkilöstö nähdään yhtenä massana. Työnhakijaa tämä ei houkuta, ja viimeistään rekrytoinnissa olisi tärkeää muuttaa lähestymistapaa henkilökohtaisemmaksi. Työnhakijat tulisi kohdata yksilöinä ja varmistaa, että hakijat erilaisine toiveineen, taustoineen ja vahvuuksineen tulevat kuulluiksi.   

Rekrytoinnissa on luonnollisesti tärkeää tarkastella myös työpaikan vetovoimatekijöitä. Sote-ammattilaiset ovat yleensä työhönsä sitoutuneita, heillä on halu auttaa ja he joustavat usein paljon. Heillä on yleensä realistinen käsitys siitä, millaisiin asioihin työnantajalla on mahdollisuuksia vaikuttaa ja mihin ei. Toiveet ovat useimmiten varsin kohtuullisia: maltillinen työmäärä, mahdollisuus palautua ja riittävä tuki kuormittavassa asiakastyössä.  

Sote-alan ammattilaiset mainitsevat houkuttavina tekijöinä työn joustavuuden ja mahdollisuuden tehdä toisinaan etätöitä. Kun rekrytoivassa organisaatiossa pohditaan, kuinka osaajia voidaan parhaiten houkutella, kannattaa pohtia mahdollisuutta ottaa käyttöön hakijoita houkuttavia ja henkilöstön pysyvyyttä tukevia käytäntöjä. Voiko organisaatio esimerkiksi mahdollistaa ajoittaiset etätyöpäivät tai mahdollistaa työaikaan joustoja, mikäli se sopii yksikön työhön? 

Työntekijöiden toiveena on tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Arjen sujuvuudelle annetaan suuri paino. Haastattelemamme ammattilaiset toivat esiin, että esimerkiksi lasten päivähoidon ja työaikojen yhteensovittaminen on olennainen tekijä työpaikan valinnassa. Sote-ammattilaiset kertoivat, että ovat tarvittaessa valmita joustamaan työnantajan suuntaan, mutta jouston toivotaan olevan vastavuoroista ja työnantajan huomioivan työntekijän elämäntilanteen.

Sotespotterin toimitus

Seuraa Sotespotteria sosiaalisen median kanavissa. @Sotespotter löytyy Instagramista, LinkedInistä ja Facebookista!