Sairaanhoitajana Norjassa

Petra Utriainen on Norjassa asuva sairaanhoitaja ja yrittäjä, joka valmentaa muita Norjaan lähtemisestä haaveilevia hoitoalan ammattilaisia. Petra kertoo asuinmaan vaihdon tuoneen mukanaan korkeamman palkkatason, paremman työn ja vapaa-ajan tasapainon - ja ulkoilmaelämän!

kuvat: Petran albumi

Petra kertoo hakeutuneensa hoitoalalle, koska halusi hyvin työllistävän, käytännönläheisen ammatin. Hän valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 2006 Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Psykiatria ja mielenterveystyö kiinnostivat alusta saakka, ja Petra työskentelikin jo opiskeluaikana mm. Mielenterveysseuran kriisipuhelimessa ja akuuttipsykiatrisella osastolla.

Ensimmäisen ammatillisen kosketuksen kansainvälisyyteen Petra sai toteuttaessaan sairaanhoitajaopintoihin liittyvän harjoittelun Guild Lodgen oikeuspsykiatrisessa sairaalassa Prestonissa, Iso-Britanniassa. Kansainvälinen ura ei alkanut heti valmistumisen jälkeen, vaan hän teki useita vuosia sairaanhoitajan töitä Suomessa. Ajatus matkustelun ja työn yhdistämisestä jäi kuitenkin elämään.

Noin yhdeksän vuoden työskentelyn jälkeen Petra lähti parempien palkkojen perässä töihin Helsinkiin. Hänen pettymyksekseen palkkataso ei noussut, vaikka elinkustannukset olivat pääkaupunkiseudulla korkeammat. Halu saada parempaa palkkaa ja uusia ammatillisia haasteita herätti ajatuksen Norjassa työskentelystä. 

Maa ei ollut ennestään kovin tuttu ja ajatus hoitotyöstä täysin vieraalla kielellä epäilytti aluksi. Haave alkoi kuitenkin konkretisoitua, kun Petra osallistui norjan kielen kurssille. Usko siihen, että Norjaan lähtö todella oli mahdollista alkoi vahvistua.

Moni Norjaan töihin lähtevä päätyy käyttämään apuna rekrytointiyritystä. Petra sen sijaan otti yhteyttä suoraan potentiaalisiin työnantajiin ja työhaastattelut toteutettiin etänä norjan kielellä. 

– Eräässä haastattelussa haastattelija puhui paljon ja ymmärsin vain sanan sieltä ja toisen täältä. Epäilykset hiipivät mieleen ja aloin panikoida, kuinka pärjäisin kielitaitoni kanssa työn arjessa. 

Toisessa työhaastattelussa haastattelija ja tuleva työnantaja puhui hitaammin ja selkeämmin sekä kannusti Petraa sanoen, että tämä tulisi kyllä kielen oppimaan; työpaikassa oli kokemusta suomalaisista hoitajista, jotka olivat oppineet kielen ja pärjänneet työssä hyvin. Rekrytointiin oli panostettu: Petra sai jutella suomalaisten hoitajien kanssa ja kysellä työpaikasta. Hänelle lähetettiin myös kuvia yksiköstä. 

Petran ensimmäiseksi työpaikaksi Norjassa valikoitui vanhusten hoivakoti, sykehjem. Vastaanotto oli sekä kollegoiden että asiakkaiden taholta positiivinen ja työ alkoi nopeasti sujua. Kielitaidon ollessa vielä alkutekijöissään oli pitkästä hoitoalan kokemuksesta hyötyä. Töissä arvostettiin Petran osaamista ja sitä, että hän uskalsi ottaa vastuuta.

– Suomalaisilla hoitajilla on täällä hyvä maine. Emme aina itse tiedosta, kuinka laadukas hoitoalan koulutus meillä on. Suomessa sairaanhoitajien koulutus on pidempi kuin Norjassa ja Suomessa hoitajat tekevät paljon sellaisia tehtäviä, jotka Norjassa kuuluvat lääkärille. Suomalaisia palkataan mieluusti ja meille uskalletaan antaa vastuuta. 

Petra kertoo huomanneensa, että suurin este ulkomaille hoitotyöhön lähtemiseen ovat usein omat pelot ja rajoittavat ajattelumallit, joita hän kannustaa kyseenalaistamaan. Norjassa on paljon ulkomailta tulevia hoitajia, ja työyhteisöissä on usein kokemusta monikulttuurisuudesta. Hoitokulttuuri on usein samanlainen etenkin Pohjoismaissa, mikä helpottaa sopeutumista.

– Mietin itse, että kun ulkomaille töihin hoitoalan töihin lähteminen on niin monelle muullekin mahdollista, miksi ei minulle? 

Myöskään kielen oppimista ei Petran mukaan kannata liikaa pelätä. Hän kertoo huomanneensa, että Norjaan muuttoa harkitsevat suomalaiset ovat usein turhan itsekriittisiä oppimismahdollisuuksiensa suhteen.

– Kielen oppimisessa motivaatio on tärkeintä. Me suomalaiset olemme opiskelleet ruotsia koulussa ja se antaa todella hyvän lähtökohdan norjan oppimiseen verrattuna niihin, joilla ei ole vastaavaa pohjaa. 

Petra huomauttaa, että hoitotyössä läsnäolon, kohtaamisen ja kuuntelemisen taito on tärkeä ja kompensoi kielitaidon puutteita. Sairaanhoitajan ammatilliseen vastuuseen kuuluu varmistaa, että asiat on ymmärretty oikein. On tärkeää uskaltaa rohkeasti kysyä tarkennusta, mikäli jokin jää epäselväksi. Kielitaito kuitenkin karttuu työn lomassa huomaamatta, eikä sen kannata antaa muodostua esteeksi.

– Itse olin työskennellyt noin puoli vuotta Norjassa, kun kollega yhtäkkiä kehaisi työn lomassa, kuinka hyvin pystyin antamaan raporttia norjaksi!

Byrokratia ei Norjaan hoitotyöhön lähtevälle ole yleensä vaikeaa. Tutkinnon laillistaminen onnistuu kätevästi netissä ja hakemuksen käsittelyaika on Norjan viranomaisten mukaan keskimäärin kolme kuukautta, mutta joskus laillistamisen saa jo viikossa. Petra oli tyytyväinen ratkaisuunsa työllistyä suoraan julkiselle sektorille ilman välikäsiä:

Rekrytointifirmat auttavat esimerkiksi asunnon saamisessa ja matkoissa. Suoraan julkiselle sektorille työllistyessä saa kuitenkin usein pidemmän perehdytysajan. Toisinaan rekrytointifirmojen kautta työllistyvät joutuvat alusta alkaen ottamaan suuren vastuun, mikä saattaa olla kuormittavaa, kun kielitaito ei ole vielä kunnolla kehittynyt.

Lähtemistä harkitsevia Petra kannustaa huomauttaen, että matkaan voi lähteä keskeneräisenä. Luottamus omaan pärjäämiseen kasvaa kokemuksen myötä, ja Petran mukaan Norjassa työskentely sopii erilaisissa elämäntilanteissa ja uran vaiheissa oleville.

– Iso osa kursseilleni osallistuvista on eläkeikää lähestyviä. Työkokemuksesta on ainoastaan hyötyä!

Petra kannustaa Norjaan lähteviä pohtimaan tarkasti, millaisessa ympäristössä he haluavat elää ja työskennellä. Norja on monipuolinen maa, ja esimerkiksi vuorilla vaeltamisesta haaveilevan ei välttämättä kannata muuttaa pääkaupunkiin. Sijainnin voi valita myös niin, että säännöllinen kulkeminen Suomen ja Norjan välillä on helppoa. Petra itse on työskennellyt keikkafirman kautta esimerkiksi Lofooteilla.

Petra tietää myös huonoja kokemuksia, jotka ovat liittyneet siihen, että töihin on päädytty hyvin syrjäisiin paikkoihin, joissa vastuuta on ollut kielitaitoon nähden liikaa. Taustatyön tekeminen ja omien toiveiden kuulostelu on tämän vuoksi tärkeää.

Psykiatrian työt kiinnostivat edelleen Petraa, ja hän päätti hakea töitä akuuttipsykiatrian osastolta. Petra sai osastolta vakituisen työpaikan, ja on sittemmin tehnyt työuraansa erilaisissa psykiatrian tehtävissä. 

– Myös psykiatrian puolella on pulaa erityisosaajista. Työ psykiatrialla on lääkärivetoisempaa eikä niin itsenäistä kuin Suomessa. Se sisältää hyvin käytännönläheisiä tehtäviä. Kohtaamisen ja kuuntelemisen taito on myös psykiatrian työssä ensiarvoisen tärkeä.

Petra on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja opiskellut ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi. Hän antaa kiitosta sille, kuinka ammattitaidon kehittäminen näkyy Norjassa palkkauksessa ja työtehtäviä voi laajentaa perustyön ulkopuolelle. 

– Norjassa palkka nousee ihan perustyössäkin lisäosaamisen myötä, ja asiantuntijuutta voi hyödyntää esimerkiksi opetustyössä yliopistolla tai ”kehittämishoitajana” eli fagutviklingssykepleierinä, kuten itse olen tehnyt. Myös esihenkilön töitä tekeviä suomalaisia löytyy.

Suomen ja Norjan työkulttuurien eroista Petra kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan norjalaiset eivät pääsääntöisesti ole yhtä työorientoituneita kuin suomalaiset; vapaa-aikaa arvostetaan, ja työelämän ja vapaa-ajan välinen tasapaino on yleisesti ottaen parempi. Työpaikalla vuorovaikutus on suuressa roolissa, eikä työskentely ole yhtä suorituskeskeistä. Vuorotyön viikkotyömäärä on Norjassa kuukausitasolla 11 tuntia pienempi ja työaikalaki määrittää, että viikonlopputöitä saa olla vain joka kolmas viikonloppu. 

– Norjan sairaanhoitajaliiton julkaiseman taulukon mukaan kuukausipalkka erikoissairaanhoidossa on Norjassa työkokemuksesta riippuen vähintään 4000-5000 euroa ennen veroja tämän hetkisellä Norjan kruunun kurssilla. Osa työnantajista maksaa juuri valmistuneille täysiä ikälisiä, ja rekrytointilisät huomioiden palkka voi vuorotyölisien kanssa nousta vuositasolla 70 000-90 000 euroon. Myös Norjassa käydään kuitenkin keskustelua sairaanhoitajien palkkauksen pienuudesta yleiseen tulotasoon nähden. 

Petra kuvaa asuinmaan vaihdolla olleen vaikutusta myös hänen elämäntyyliinsä. Luonnossa olemisella on norjalaisille suuri rooli, ja ulkoilusta on tullut suuri osa myös Petran arkea.

– Ulkoilmaelämä on Norjassa jatkuvasti läsnä. Kollegoiden ja potilaiden kanssa retkikohteet ovat luonteva keskustelunaihe, ja töissäkin saatetaan mennä asukkaiden kanssa luontoon. Eräs suomalainen hoitaja esimerkiksi kävi potilaansa kanssa kalassa.

Ajatus oman yrityksen perustamisesta heräsi halusta auttaa muita Norjaan lähdöstä haaveilevia suomalaisia hoitajia. Syntyi Valmennusvelmu, yritys, joka tarjoaa valmennuskursseja Norjaan lähtemisestä haaveileville hoitajille.

– Monia asioita on joutunut oppimaan itse kantapään kautta ja halusin tehdä lähtemisen helpommaksi muille. Itselleni Norjaan muutto on ollut valtavan positiivinen muutos. Mietin, että jos voin olla jollekin muulle avuksi siinä, että he voivat tuplata palkkansa ja saada leppoisamman elämäntyylin, miksi en auttaisi siinä?

Löydät Petran yrityksen osoitteesta www.valmennusvelmu.fi sekä Instagramissa ja TikTokissa @Valmennusvelmu