Asiantuntijakirjoitus

Rakenteellisten ongelmien korjaaminen sote-alalla: Tiekartta parempaan työhyvinvointiin 

Sote-alan työuupumuksen ehkäisyssä ja hallinnassa rakenteellisten ongelmien korjaaminen on avainasemassa. Työntekijöiden jaksamiseen ei voida vaikuttaa pelkästään yksilötasolla, vaan tarvitaan laajempia muutoksia, jotka ulottuvat koko työyhteisöön ja -kulttuuriin. Vaikka yksilöllä on tärkeä rooli oman hyvinvointinsa ylläpitämisessä, järjestelmän vastuulla on luoda puitteet, joissa työntekijöiden on mahdollista jaksaa ja menestyä. Molempien osapuolten yhteistyö on olennaista, jotta uupumusta voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hallita.  

Kuva: tehty tekoälyllä

Sote-ala, tuo elintärkeä sektori, joka huolehtii yhteiskuntamme hyvinvoinnista, on viime vuosina kamppailut suuren haasteen kanssa: työntekijöiden uupumuksen. Tämä ei ole vain henkilökohtainen ongelma; se on laajempi rakenteellinen haaste, joka vaikuttaa sekä työntekijöihin että potilaiden hoidon laatuun. Mutta mitä voidaan tehdä, jotta tilanne paranisi? Entä miten työnhakijat ja työnantajat voivat edistää muutosta?  

Vaikka yksilön kyvyt hallita omaa jaksamistaan ja rajata työtehtäviä ovat tärkeitä, ne eivät yksin riitä. Usein työntekijällä ei ole kontrollia siihen, miten työpäivät rakennetaan, ja työn määrä ja vaatimukset ylittävät sen, mitä yksi ihminen voi hallita. Lisäksi monet sote-työntekijät kokevat vahvaa kutsumusta ja velvollisuudentuntoa työtään kohtaan, mikä tekee rajaamisesta entistä vaikeampaa. Kun kyseessä on ihmisten auttaminen, on vaikea sanoa "ei" tai jättää asioita kesken, vaikka voimavarat olisivat jo lopussa. 

Tämä voi johtaa siihen, että työntekijä miettii työasioita vapaa-ajalla, mikä tekee palautumisesta vaikeaa. Vapaa-ajalla työasioiden pyörittely voi estää henkisen palautumisen, joka on olennaista työssäjaksamisen kannalta. Kun työ ja vapaa-aika sekoittuvat, uupumuksen kierre syvenee. Esihenkilön hyvää tarkoittava neuvo, kuten "älä mieti työasioita vapaa-ajalla" tai "kai teet kivojakin juttuja" tai "käythän sä vielä treenaamassa", ei aina tue työntekijän jaksamista. Tällaiset ohjeet voivat tuntua vähätteleviltä, sillä ne eivät ota huomioon syvempää ongelmaa tai tarjoa konkreettista tukea. Kun työkuorma ja stressi ovat suuria, pelkkä ohjeistus ei riitä; tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja ymmärrystä työntekijöiden todellisista haasteista, jotta jaksaminen paranee ja uupumuksen kierre saadaan katkaistua. 

Sote-alalla työntekijöiltä vaaditaan paljon: jatkuvaa kiirettä, suurta vastuuta ja kykyä kohdata kriisitilanteita. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät lastensuojelussa tai sairaanhoitajat intensiiviosastolla ovat jatkuvasti tilanteissa, joissa jokainen päätös voi vaikuttaa elämään merkittävästi. Tilanteet kriisiytyvät nopeasti, ja työntekijöiden on pakko priorisoida monimutkaisessa ympäristössä, jossa kaikki asiat tuntuvat olevan yhtä tärkeitä. 

Ensimmäinen askel sote-alan työntekijöiden hyvinvoinnin parantamisessa on varmistaa riittävät resurssit. Henkilöstöä on tarpeeksi suhteessa työmäärään. Kun työpaikalla on riittävä määrä työntekijöitä, kenenkään ei tarvitse kantaa kohtuuttoman suurta työkuormaa. Työntekijöiden jaksaminen paranee, kun he voivat keskittyä hoitamaan työnsä huolella ilman jatkuvaa kiirettä. Riittävä henkilöstömäärä mahdollistaa myös työvuorojen suunnittelun siten, että työntekijät saavat riittävästi palautumisaikaa vuorojen välissä. Resurssit, kuten välineet ja teknologia, ovat ajantasaisia ja riittäviä, jotta työ sujuu tehokkaasti ja turvallisesti. Tämä vähentää turhaa työtä ja stressiä, kun kaikki tarvittava on saatavilla. 

Tehokas johtaminen ja työnohjaus ovat avainasemassa. Hyvä johtaminen tarkoittaa, että työntekijöille tarjotaan tukea rajoja asettaessaan ja työtehtäviään priorisoidessaan. Johtajien tulisi olla herkkiä työntekijöiden kuormittumiselle ja tarjota tarvittavaa apua sekä resursseja tilanteen hallitsemiseksi. Työpaikan johtaminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työntekijät kokevat työnsä kuormittavuuden ja miten he selviävät siitä. 

On tärkeää arvioida työtehtävien jakautumista ja pyrkiä tasaiseen kuormitukseen. Tämä tarkoittaa järkevää työaikojen suunnittelua ja palautumismahdollisuuksien tarjoamista. Tasainen työkuorma on ratkaiseva tekijä työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Rakenteellinen tuki priorisoinnin ja kuormituksen hallintaan on elintärkeää, jotta työntekijät eivät uuvu. 

Keskeinen osa uupumuksen ehkäisyä on tarjota työntekijöille mahdollisuus purkaa ja käsitellä työssä kohtaamiaan haasteita. Säännölliset purkukeskustelut kollegoiden ja esimiesten kanssa, erityisesti kuormittavien ja emotionaalisesti raskaitten tilanteiden jälkeen, ovat tärkeitä. Näiden tilaisuuksien tulisi tapahtua mahdollisimman pian, ei vasta viikkojen päästä, ja ne tulisi myös olla esihenkilön aloitteesta eikä jäädä yksittäisen työntekijän vastuulle. Tämä lähestymistapa auttaa ehkäisemään stressin kasaantumista ja uupumusta. 

Uupumuksen vähentäminen sote-alalla vaatii sekä työnhakijoilta että työnantajilta aktiivista panostusta. Työnhakijat voivat valita työpaikkoja, joissa työnantaja panostaa työntekijöiden hyvinvointiin, kun taas työnantajien on tärkeää luoda sellaisia työympäristöjä, joissa työntekijöiden jaksaminen on etusijalla. Yhdessä voimme luoda kestävämmän ja hyvinvoivemman työympäristön sote-alalle. 

Sotespotterin toimitus

Seuraa Sotespotteria LinkedInissä, Facebookissa ja Instagramissa!