Mirjam auttaa urheilijoita parantamaan henkistä suorituskykyään

Mirjam Wallin on sertifioitu psyykkinen valmentaja sekä coach (ICF), joka on erikoistunut yrittäjänä urheilijoiden ja valmentajien henkisen suorituskyvyn tukemiseen. Pohjakoulutukseltaan Mirjam on yhteiskuntatieteiden maisteri ja sosiaalityöntekijä. Hän nojaa työssään vahvasti sosiaalityön arvomaailmaan ja kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen.

 

kuvat: Game Grit

Mirjam tarjoaa yrityksensä Game Gritin kautta henkisen suorituskyvyn valmennusta urheilijoille ja valmentajille. Hän on valmentanut esimerkiksi jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita sekä muiden lajien joukkue- ja yksilöurheilijoita, auttaen näitä parantamaan suorituskyvyn lisäksi psyykkistä hyvinvointiaan. 

Pohjakoulutukseltaan Mirjam on yhteiskuntatieteiden maisteri ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Hän aloitti sosiaalityön yliopisto-opinnot vuonna 2011 ja työskenteli koko opintojen alan erilaisissa sosiaalialan tehtävissä.

– Sosiaalityön opinnot olivat melko teoriapainotteiset, joten halusin saada monipuolista työkokemusta sosiaalialan eri sektoreilta. Toimin esimerkiksi perhetukikeskuksissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Valmistuttuaan Mirjam toimi sosiaalityöntekijänä psykiatrian poliklinikalla, jossa hän teki yksilötyötä asiakkaiden kanssa. Mielenterveyteen liittyvät kysymykset tulivat tutuiksi ja työ antoi arvokasta kokemusta myöhempää uraa ajatellen.

Mirjamia kiehtoivat uran alkuvaiheessa huippusuorituksiin, menestykseen, kasvuun ja mielenterveyden tukemiseen liittyvät teemat. Hän päätyi hankkimaan lisäosaamista Haaga-Helian urheilijoiden psyykkiseen valmennukseen painottuvassa koulutusohjelmassa ja suorittamalla Jyväskylän yliopistossa urheilupsykologian opintoja. Yrittäjäksi hän ryhtyi vuonna 2016.  

Mirjamia inspiroi yrittäjyydessä ajatus vapaudesta ja vastuusta sekä mahdollisuus käyttää luovuutta ja rakentaa jotakin alusta saakka itse.  Myös halu käyttää opintojen ja työkokemuksen myötä kartutettua monipuolista kokemusta hyödyksi ohjasi kohti yrittäjyyttä. Valmiita työpaikkoja urheilijoiden psyykkistä valmennusta tarjoaville asiantuntijoille ei tuolloin ollut, joten yrittäjyys oli väylä oman erityisosaamisen hyödyntämiseen.

– Huomasin, että Suomessa oli tuolloin suuri aukko urheilijoiden psykososiaalisen tukemisen osalta. Ymmärsin, että urheilijoilla oli paljon psyykkisiä ja elämänhallinnallisia haasteita, jotka olisivat ennalta ehkäistävissä, jos tukea olisi saatavilla ajoissa.

Yrittäjyyden alkutaival ei ollut helppo; psyykkisen valmennuksen palveluiden tarjoaminen urheilijoille oli Suomessa uutta ja asiakaskunnan löytäminen vaati vakuuttelua ja ennakkoluulojen murtamista. Mirjamin sisukas luonne tuli tarpeeseen.

– Alan ollessa lapsen kengissä on tietä joutunut raivaamaan itse. Olen joutunut perustelemaan psyykkisen valmennuksen hyötyjä ja vaikuttamaan asenteisiin. Mikään ei ole tullut annettuna, ja työ on vaatinut määrätietoisuutta.

Yrityksen kahdeksaan toimintavuoteen Mirjam kertoo mahtuneen ammatillista kasvua ja yrityksen palveluiden monimuotoistumista. Työnkuva on ja laajentunut ja asiakaskunta monipuolistunut. 

– Merkittävä käännekohta ammatillisessa kehityksessäni on ollut International Coaching Federationin (ICF) sertifioima Coach-koulutus. Nykyään toimenkuvaani kuuluu myös suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen sertifiointia hakevien valmentajien ohjausta. 

Kaikessa asiakastyössä tavoite on sama:

– Työni pääasiallisena tavoitteena on auttaa yksilöitä suoriutumaan paremmin. Vaikka pyritään huippusuorituksiin, työssäni tärkeää on etsiä valmennettavien kanssa tapoja kasvaa ja kehittyä paineistetussa ympäristössä ilman itsensä viemistä liiaksi äärirajoille. Lyhyesti sanottuna valmennuksissani etsitään tapoja olla paras versio itsestään. Vaikka tavoite liittyy suorituskyvyn parantamiseen, hyvinvointi toimii punaisena lankana.

Urheilijoiden valmennuksissa toistuvia teemoja ovat Mirjamin mukaan esimerkiksi itseluottamus, jännittäminen ja paremman suorituksen aikaansaaminen. Elämässä voi olla laaja kirjo erilaisia asioita, joilla on vaikutusta kykyyn suoriutua ja voida hyvin urheilijan ammatissa. Taustalla ei välttämättä ole suurempia ongelmia, vaan halu kehittyä, saada itsestä paras irti ja edetä uralla, esimerkiksi johtajuutta vahvistamalla.

Mirjam kokee saaneensa sosiaalityöstä pohjan, joka näkyy myös hänen arvoissaan ja tavassaan valmentaa.

– Valmentajilla on erilaisia tapoja tehdä työtä. Toiset käyttävät esimerkiksi hyvin strukturoituja ohjelmia. Sosiaalityön taustastani johtuen tarkastelen itse valmennettavien tilannetta kokonaisvaltaisesti ja reflektoiden, huomioiden ihmisen osana ympäristöä ja verkostojaan. 

Mirjam huomauttaa, ettei merkitystä ole vain sillä, mitä suorituksen aikana tapahtuu. Sosiaaliset suhteet ja elämäntilanne ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat urheilijan suoriutumiseen ja joita tapaamisilla usein käsitellään. Ihmissuhteet, kuten joukkueen sisäinen vuorovaikutus ja suhde valmentajaan ovat yleisiä aiheita, joita saattaa ympäröidä vaikea vyyhti. 

Ongelmaan kiinni pääseminen vaatii usein työtä. Toisinaan se onnistuu urheilusuoritusta tarkastelemalla:

– Vireystilan säätelyssä suorituksen aikana saattaa olla haasteita, kuten yli- tai alivirittyneisyyttä. Kun niitä lähdetään purkamaan, löydetään usein taustalla vaikuttavia tekijöitä.  

Mirjam kokee urheilumaailman muuttuneen vuosien varrella ja myös mielenterveyteen ja psyykkiseen suorituskykyyn liittyvien asenteiden menneen sallivampaan suuntaan. Hän iloitsee siitä, että esimerkiksi Olympiakomitea, olympia-akatemia ja lukuisat urheiluseurat ovat integroineet psyykkisen valmennuksen osaksi urheilijoille tarjottavaa tukea. Mielenterveyteen liittyy kuitenkin edelleen stigmoja ja sukupolvien välisiä eroja, jotka näkyvät myös Mirjamin työssä. Mirjam mainitseekin yhtenä suurimmista haasteista ennakkokäsitysten korjaamisen.

– Kokemukseni on, että nuoret urheilijat suhtautuvat luontevammin psyykkiseen valmennukseen. Vanhemmalle sukupolvelle on saattanut jäädä ongelmakeskeinen suhtautuminen ja ajatus siitä, että apua voidaan hakea vasta mielenterveyden kriiseissä. Nuoremmat ovat avoimempia ajatukselle mielen sisäisten taitojen kehittämisestä osana suorituskyvyn parantamista. Myös lähiympäristöllä ja erityisesti valmentajalla on suuri merkitys sille, kuinka urheilija suhtautuu.

Psyykkisen valmennuksen puolesta puhuvat Mirjamin mukaan tutkimustulokset, joiden perusteella urheilijan hyvä mielenterveys tukee parempaa suoriutumista. Urheilijat, jotka voivat hyvin näyttävät yltävän parempiin suorituksiin. 

– Vaativan tason urheilu on erittäin kuormittavaa ja henkisesti vaativaa. Kun urheilijan mielen sisäiset taidot kehittyvät, onnistuu lajiosaamisen hyödyntäminen paremmin. Kun ymmärtää mitä itsessä tapahtuu, on oman suorituksen optimointi ja toiminnan säätely helpompaa.

Haasteeksi työssään Mirjam mainitsee sen, ettei työ aina mahdollista verkostomaista työskentelyä, vaikka se voisi olla valmennettavalle hyödyllistä. Yksinyrittäjänä Mirjamilla ei myöskään ole ympärillään moniammatillista tiimiä, jota konsultoida haastavissa tilanteissa. Tukea on osattava hakea itse. 

– Oma työnohjaus tai valmennus on tärkeässä roolissa tällä alalla. On olemassa erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä, joiden kautta on mahdollista verkostoitua ja päästä reflektoimaan työssä herääviä ajatuksia. Esimerkiksi Suomen Urheilupsykologinen Yhdistys Supy on hyvä väylä.

Haasteeksi Mirjam mainitsee myös sen, kuinka yrittäjänä joutuu tasapainoilemaan useissa rooleissa ja löytämään tasapainon työn ja palautumisen välillä. Yksinyrittäjänä vastuun ja tehtävien määrä on suuri, ja työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Mirjam pitääkin tärkeänä löytää keinoja tukea omaa hyvinvointiaan ja irtautua ajoittain myös yrittäjän roolista. 

– Yrittäjänä on löydettävä tapoja toimia ilman, että antaa itsestään liikaa. Vaikka työt on hoidettava hyvin ja palo on suuri, on tärkeää muistaa olevansa myös muuta kuin yrittäjä. Itse tein urani alkuaikoina todella paljon töitä, mutta nykyään priorisoin ja annan tilaa myös muille elämän tärkeille asioille.

Parhaaksi puoleksi työssään Mirjam mainitsee sen, kuinka pääsee todistamaan valmennettaviensa kasvua ja kehitystä; sitä, kun urheilija löytää keinoja selviytyä tilanteissa, jotka ovat olleet hänelle haastavia. Se että urheilija pystyy parantamaan suoritustaan ja voi aiempaa paremmin on Mirjamin mukaan antoisaa. 

– Työni keskiössä ovat ihmissuhteet ja niiden rakentaminen. Nautin siitä, kun luottamussuhde alkaa kehittyä. Parasta työssäni ovat ehdottomasti valmennushetket - olivat ne sitten kahdenkeskisiä tai ryhmätapaamisia.

Mirjam puhuu tutkimukseen perustuvan tieteellisen tiedon puolesta ja kannustaa oman erityisosaamisensa kehittämisestä haaveilevia valitsemaan luotettavan tahon, kuten korkeakoulun tai sertifioidun ohjelman kautta toteutettavia koulutuksia. Yrittäjyyttä pohtivia hän kannustaa viemään ideoitaan eteenpäin, mutta kehottaa realismiin ja siihen perehtymiseen, mitä kaikkea yrittäjyys pitää sisällään. 

– Yrittäjyyden raadollinen todellisuus voi monille tulla yllätyksenä, jos ennakkokäsitykset perustuvat lähinnä somessa nykypäivänä luotuun kiiltokuvaan yrittämisen positiivisista puolista.

Mirjam muistuttaa, että yrittäjyyttä ja palkkatyötä on mahdollista yhdistää, sillä täysipäiväinen yrittäjyys ei välttämättä sovi kaikkiin elämäntilanteisiin. Mirjam kertoo toimivansa itsekin nykyään yrittäjyyden ohella lastensuojelun vaativien asiantuntijatehtävien parissa.

– On ollut voimaannuttavaa ja inspiroivaa palata uransa juurille. On tehnyt ammatillisesti hyvää irtautua urheilun ja huippusuoritusten tiukasta kuplasta, ja laajentaa taas perspektiiviä muihin ihmiselämän ja yhteiskuntamme keskeisiin kysymyksiin. Lastensuojelu tuo työelämääni taas yhden tason lisää merkityksellisyyttä. On ollut myös suuri ahaa-elämys huomata, kuinka paljon sosiaalityön arvot ovat ohjanneet minua myös työssäni valmentajana! 

Mirjamin yrityksen sivut löydät osoitteesta https://www.gamegrit.fi/ ja Instagramista @gamegrit. Löydät Mirjamin myös LinkedInistä.